Tekijä: admin

”Yksiyksikaksi. Millainen hätätilanne on kyseessä?”

”Meillä on teini etäkoulussa. Se tuli äsken pirteän ja reippaan näköisenä olohuoneeseen ja sanoi menevänsä ulos. Ei minkäänlaista löntystelyä tai murinaa!”

”Varmistitteko, ettei kyseessä ole koulutehtävä? Ulkoliikuntatehtävät ovat aivan normaaleja, vaikka reippaus kuulostaakin vähän hälyttävältä.”

”Ihan kuulemma muuten vaan, kun aurinko paistaa! Mittasin siltä kuumeen, mutta normaalilämpöiseltä se vaikuttaa. Tietysti tarkistettiin sen huone, että olisiko vaikka huumeista kyse, mutta sieltä löytyi vain puolikas keksipaketti ja tyhjä murokulho.”

”Ottakaa ihan rauhallisesti ja menkää vaikka mukaan pihalle, jos teini välttämättä vielä haluaa ulos. Kyseessä saattaa olla vain kevätkohtaus, mutta hyvä se on tarkistaa! Minä laitan ensihoitoyksikön tulemaan.”

Räntäsade piiskasi lohdutonta harmaanruskeaa maisemaa.

”Tulisit esiin,” Kevät maanitteli Aurinkoa, joka oli koonnut eteensä paksun pilvimuurin.

”Enkä!” Aurinko kivahti ja ravisti pilvistä uuden pöllähdyksen märkiä hiutaleita.

”Mikä sinulle nyt tuli?” Kevät kysyi. ”Sinähän paistoit niin kauniisti viime viikollakin!”

”Ramppikuume iski,” Aurinko myönsi lopulta. ”Olisi pitänyt pääsiäisaamuna tanssia taivaalla. Ajattelin kaikkia tuijottavia ihmisiä, enkä sitten uskaltanutkaan.” Aurinko kuulosti itkuiselta. ”Miten minä koskaan kehtaan enää tulla esiin? Tämä on kamalan noloa!”

Kevät muotoili pilven reunasta pehmoisen nenäliinan ja ojensi sen Auringolle.

”Pyyhi silmät ja niistä nenäsi. Ihmiset ovat jo unohtaneet koko pääsiäisen ja odottavat nyt vappua. Äläkä sure räntäsadetta, se vähentää katupölyä!”

Työterveyspsykologi katsoi Kokkoa silmälasiensa yli. ”Minulla on tässä lähete, mutta kerro nyt ihan omin sanoin, mitä tapahtui.”

Kokko hieroi kasvojaan.

”Saatiin valituksia jostain hipistä seurueineen. Yllyttivät väenkokouksiin ja viis veisasivat koronarajoituksista. Niitä oli reilu tusina, istuivat vieri vieressä ja joivat viiniä yhteisestä mukista.

Pidätettäessä hippi meuhkasi, että ettekö te tiedä, kuka mun faijani on. Oli kuulemma paljon tärkeämpääkin tekemistä kuin istua Kisiksen putkassa.

Jotain terroristikontakteja sillä oli. Seuraavaksi kuului räjähdys ja näkyi kirkasta valoa, putkan seinässä oli miehen mentävä kolo ja hippiä ei näkynyt missään.”

Psykologi nyökkäili. ”Näitä sattuu tähän aikaan vuodesta. Pidä Kokko pääsiäinen vapaata. Otetaan ensi viikolle kontrolliaika.”

”Painavatko koronakilot? Kokeile teräsnaisen kuntokuuria. Löydä sisäinen supersankarisi!”

Fuksianpunainen mainos herätti huomioni somefeedissä. Salikassi oli kieltämättä viime kuukausina lähinnä kerännyt pölyä. Reipas Ritva lupasi videolla tuloksia vartilla päivässä kohtuuhintaisella kurssilla.

Ensimmäisenä päivänä tehtiin kuntopiiriä, toisena juostiin portaita ja kolmantena opeteltiin lankkutekniikkaa. Loppuviikosta kaikkia lihaksia särki. Toisella viikolla päästäisiinkin kuulemma tositoimiin.

Maanantaina parvekkeelle lehahti Ritva trikooasussa ja supersankariviitassa. Kaiteeseen oli kiinnitetty köysitikkaat kiipeilyä varten. Ritva lensi vieressä kirittämässä. Tiistaina pelastettiin kissa puusta ja keskiviikkona alkoivatkin sitten lentoharjoitukset.

Vaihtelevat harjoitukset pitivät treenimotivaation korkealla. Kurssin lopussa en enää puuskuttanut portaissa eivätkä farkut kiristäneet.

Kaupanpäällisenä saamani viitan kätkin kuitenkin kaappiin naamiaisia varten. Rajansa reippaudellakin.

Kerrostalon piha raikui puheensorinaa ja puikkojen kilinää. Pihakeinussa hiekkalaatikon toisella puolella kiikutteli neljä rouvaa. Piknikpöydän äärellä kahvitteli toinen mokoma. Silloin tällöin joku vilkaisi kahta hiekkalaatikossa istuvaa kirkasvärisiin kurahousuihin puettua hahmoa.

Konstaapeli Kokko pudisteli päätään. ”Kuulkaas rouvat, missä ovat turvavälit? Ettekö te ole kuulleet uusista liikkumisrajoituksista?”

”Niissä sanottiin, että pihalla saavat vanhemmat valvoa lasten leikkimistä,” puolustautui villapaitaa neulova rouva. ”Pertsa on vain kolme…”

Kokko katsoi Pertsaa epäilevästi.

”…kymmentäviisi,” mumisi rouva. Sitten hänen äänensä terävöityi. ”Pertsa! Jos vielä lyöt Kakea lapiolla, et saa kossupaukkua välipalalla!”

Kokko tarttui huokaisten radiopuhelimeensa. ”Täällä taidetaan tarvita apuvoimia. Onko Pertsasta ja Kakesta muuten tällä hetkellä haku päällä?”