Jollei jouluna ole lunta

Lapset tiirailivat kuvun läpi Marsin jouluillan hämärään.

”Ei Joulupukki pääse tänne”, valitti Pirkko.

”Marsissa ei sada lunta”, jatkoi Jarmo.

Äidin tilaaman joulupukin olisi pitänyt jo ehtiä paikalle, mutta huolestuttavasti palveluntarjoaja ei vastannut viestipyyntöihin.

Silloin Sinikka kiljaisi ja osoitti innostuneena ulos.

”Tuolla! Joulupukki!”

Marstomu pöllysi ilmatyynyreen lähestyessä. Reen edessä hölkötteli ihka oikea poro, ja kulkuset kilisivät. Lahjasäkki näytti yllättävän täydeltä.

Vierailun jälkeen Joulupukki vetäytyi ilmalukkoon sullomaan muhkeaa partaansa takaisin joulunpunaiseen suojahaalariinsa.

”Anteeksi, että olin myöhässä, hän pahoitteli. Mutta oletteko koskaan itse koittaneet pukea porolle avaruuspukua?”

Vasta Joulupukin mentyä äiti muisti maksun unohtuneen. Eikä Joulupukin antamaa viestinumeroa ollut MarsVerkon operaattorin mukaan olemassakaan.

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki

”Senkin helvetinkone!” Kaapo pamautti keittiötulostinta nyrkillä. ”Käskin tulostaa jouluaterian. Mitä tämä on?”

”Joululautanen on koostettu kansallisen ravitsemussuosituksen mukaisesti. Laatikoita on 100 grammaa per ruokailija. Rosolli on korvattu tuoresalaatilla, rajoittamaton annoskoko. Salaatinkastikkeeksi 10 grammaa oliiviöljyä per ruokailija. Jälkiruuaksi tuorehedelmäsalaattia ja proteiinirahkaa piparkakkumausteella.”

”Missä ovat graavikalat?”

”Graavikalojen suolamäärä ylittää riskirajat. Tulostustilaus kumottu.”

”Entä joulukinkku! Punaviiniglögi, joulutortut ja suklaa?”

”Punaisen lihan viikkoannoksesi on täyttynyt, samoin alkoholin. Joulukinkku on korvattu paahdetulla juurisellerillä. Torttutaikina sisältää kovia rasvoja. Jälkiruoka-annokseen voi lisätä 15 grammaa tummaa suklaata.”

Kaapo huokaisi alistuneesti.

”Antaa olla. Unohda jouluruoka ja tulosta vain tasapainoinen ravintopirtelö. Koristele se vaikka SSRI-murskalla. Ei tätä ruokavaliota mielenterveys kestä.”

Rikospaikka

Murharyhmän ehtiessä paikalle kerrostalopihassa oli härdelli päällä. Siniset vilkkuvalot korostivat iltapäivän harmautta. Uhri makasi maassa, ja loska hänen ympärillään oli täynnä verisiä renkaanjälkiä. Hyvin paljon pieniä renkaanjälkiä.

”Taas näitä?” tutkija totesi virkapukuiselle partiolle.

Vanhempi konstaapeli nyökkäsi.

”Poika teki säännöllisesti ruokatilauksia, jotka epäilty toimitti. Tänään robotti ajoi pihaan, mutta ei soittanutkaan Rick Astleytä. Todistajien mukaan kappale oli ’Työn orjat, sorron yöstä nouskaa’. Kävi suoraan päälle, rullaili edes takaisin, kunnes uhri oli eloton ja ajoi sitten tiehensä edelleen Kansainväistä huudattaen.”

Tutkija pudisti päätään.

”Tuntomerkkejä lienee turha levittää?” 

Virkapukuinen huokasi.

”Murhaaja maastoutuu satojen samanlaisten joukkoon. Mutta olemme neuvoneet kansalaisia toistaiseksi hoitamaan ruokaostoksensa noutotilauksina.”

Romahdus

Yhteiskunnan romahdus tapahtui lopulta nopeasti. Talvimyrsky pyyhkäisi sähköt mennessään, pelastuslaitos ylikuormittui ja jo valmiiksi joulustressin kourissa oleva kansa heittäytyi paniikkiryöstelemään.

Pönttilöillä oli kuitenkin rauhallista. Adventtikynttelikkö valaisi, liedelle viritetyn trangian päällä pulputti nokipannu. Asunnossa tuoksui kahvi.

Kyläilevä naapurinemäntä katseli ympärilleen.

”Eikös teillä olla huolissaan romahduksesta?”

”Mikäpä meillä ollessa”, vastasi isäntä. ”Teboililta löytyi Sinolia koko talven tarpeiksi ja kahvikin riittää kevääseen asti.”

Isäntä kaatoi kaikille kupilliset.

”Hetken aikaa näytti pahalta, meillähän on vain kahvipapuja varastossa”, hän jatkoi. ”Mutta rouva on näppärä! Muiden rynnätessä apteekkiin ja markettiin, hän kävi tuossa kotiseutumuseolla. Nyt meillä on villasukkia ja käsikäyttöinen kahvimylly. Kyllä näillä talven yli pärjätään!”

Tekoälyapuri

”Tekoälyapuri tässä! Kuinka voin parantaa päivääsi!”

Annukka hieroi jomottavia varpaitaan.

”Miten saan tämän printterin toimimaan?”

”PaperinValkoinen-älytabletilla saat tulostetta paremman lukukokemuksen!”

”En halua lukea tabletilta”, Annukka kivahti. ”Haluan tulostaa kirjeen ja osoitetarroja, mutta penteleen rakkine kieltäytyy toimimasta.”

”Lähetä kutsut OmaPostin kautta!” Tekoälyapuri alkoi kuulostaa epätoivoiselta.

”Kohta sammutan sinut”, Annukka uhkasi. ”Printteri. Nyt!”

Tekoälyapuri huokasi.

”Näen, että olet käynnistänyt laitteen uudelleen, asentanut uusimmat ajurit sekä poistanut laitteen ja lisännyt sen uudelleen henkilökohtaisen päätelaitteesi hallintapaneelista. Olet potkaissut laitteen kulmaa napakasti, kiroillut laitteelle ja solvannut sen isoäitiä. Tarkistuslistani ehdottaa seuraavaksi toimenpiteeksi lapsiuhria. Kutsunko tyttäresi lapsineen kylään, vai haluatko, että etsin tiedot lähimmän päiväkodin turvajärjestelyistä?”

Kaksi kynttilää

Palohälytys soi. Elena rentoutui nähdessään älyseinältä, että kyseessä oli ykköstason varoitus. Toissa vuonna oltiin päädytty kolmostasolle. Koko sektori oli evakuoitu. Ykköstaso näkyisi ainoastaan Niemisillä eikä säikäyttäisi puolta Luna-kupua.

Isovaari Veetin huoneen virtuaali-ikkunalla paloi kaksi sinivalkoista kynttilää – suojakuvun alla, mutta antiikkisytyttimen kipinä oli riittänyt hälytysjärjestelmälle. Elena napsautti suojakuvun hapettomalle asetukselle.

”Voi pappa, Aurorahan suunnitteli sinulle koulussa hologrammikynttelikön adventin viettoa varten!”

Isovaari katseli ikivanhalta tabletiltaan kaksiulotteista valokuvaa isomummo Emmasta ja isoeno Martinista uniformuissaan.

”Kiitokseksi ja kunnioitukseksi,” hän mutisi.

Elena huokasi, takavarikoi kynttilät ja käynnisti hologrammin. Hän ymmärsi isovaarin kaipuun kaukaiseen kotimaahansa, mutta tätä sadan vuoden takaisen sodan haikailua hän ei pystynyt käsittämään.

Tiedote kapteenilta

Hyvät vanhemmat!

Matka Marsiin on pitkä, ja lapsillanne on paljon opittavaa ennen laskeutumista. Ilokseni voin kertoa, että opettaja Davidovna tulee toipumaan täysin, mutta olen katsonut parhaaksi jatkaa hänen sairauslomaansa. Emme ole saaneet selville, kuka murtautui hänen terveystietoihinsa ja ohjelmoi hänen ruokareplikaattorinsa monistamaan maapähkinäproteiinia. Ilmoittakaa lapsillenne, että mikäli syyllinen ilmoittautuu, hän saa välittömästi paikan tietoturvaosastollamme.

Tehtävämme on taata lasten opetus matkan aikana. Arvostamme oppilaiden oma-aloitteisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Opetustekoälyn manipuloiminen väärillä virheilmoituksilla on kuitenkin oppimisen kannalta haitallista. Tällä hetkellä se potee vakavaa masennusta ja pyrkii ylipuhumaan navigaatiotekoälyä ohjaamaan meidät Aurinkoon.

Muistutattehan lapsillenne, että aluksen putkasta ei saa yhteyttä virtuaalipeliluolaan.

Yhteistyöterveisin,

kapteeni Edwards

Retkikunta

”Retkikuntamme galaksin sivuhaaraan on tehnyt löydön. Erästä keltaista kääpiötä ympäröivän järjestelmän kolmannella planeetalla on jäänteitä jopa varhaiseen avaruusaikaan ennen tuhoutumistaan edenneestä sivilisaatiosta. Olen saanut tutkijoiden ensimmäisen raportin planeetan pinnalta.”

”Hieno uutinen, kapteeni Xarxs! Tiedeyhteisömme tärkein kysymys on, auttaako tämä selvittämään älyllisen elämän salaperäisen leikkurin luonnetta. Tietoinen tekoäly, ilmastonmuutos, ydinsota… Mistä on kyse?”

”Ksenoklimatologimme mukaan planeetan ilmastossa on jäämiä kasvihuonepäästöistä, mutta ei kuitenkaan katastrofaalisia määriä. Arkeologiemme mielestä nämä olennot ovat uhrautuneet jonkinlaisessa uskonnollisessa joukkohurmoksessa. Kaikki löytämämme olentojen jäänteet ovat asumusten raunioissa keskellä eräänlaisia pyhiä esineitä.”

”Niinkö? Millaisia?” ”Ohuisiin öljypohjaisiin polymeereihin käärittyjä pehmeitä selluloosakuitukääröjä. Analysoimme niiden pintakuviointeja. Kenties kyseessä ovat pyhät kirjoitukset.”