Kaivanto tuijotti glögilasiaan.
”Mikä painaa?” kysyi Kettu.
”Neljä yötä jouluun, ja meillä on putkassa iso mies itse.”
”Joulupukki?”
Kaivanto nyökkäsi.
”Muistatko sen Raipen, joka jengeineen majailee sillan alla?”
”Viimeksi eilen pidätin ne. Olivat ryöstelleet jouluruokia.”
”Kysyin siltä sen puuttuvasta jalasta. Meni kuulemma porovaljakko-onnettomuudessa. Puolentoista vuorokauden mittaisen työvuoron lopulla. Sai potkut. Onnettomuus hidasti joulukirjelähetystä. Kale me toimitettiin akuuttipsykiatrialle. Se ei itse puhu, mutta Raipen mukaan se oli duunissa ’Mustalla osastolla’. Tontut tarkkailevat meitä, ne tarkkailevat tonttuja. Osaston keinovalikoima on kuin CIA:lla Guantanamossa. Kale romahti ja sai kenkää. Ihmiskauppaosasto selvittää Korvatunturin tonttutyövoimakartellia.”
Kettu huokaisi.
”Vodkaglögi minullekin,” hän tilasi. ”Iisisti sen glögin kanssa.”