”Mitä tämä tarkoittaa?” Lissu ja Leevi seisoivat kädet puuskassa vaatehuoneesta paljastuneen joululahjakätkön vieressä.
”Tuota”, isä takelteli, ”Joulupukillahan on aattona kiire, me autamme säilyttämällä lahjoja täällä.”
”Tiedättehän, että mummikin ostaa lahjoja”, äiti yritti selittää. ”Joulupukki ei tuo ihan kaikkia…”
Lapset kääntyivät kannoillaan ja marssivat kiukkuisesti huoneensa nurkassa olevalle tonttuovelle. Leevi avasi oven koputtamatta ja Lissu nappasi tontun hyppysiinsä.
”Kerro pomollesi, että juonenne paljastui”, Leevi kivahti. ”Koko Korvatunturi-korporaatio on suuri pyramidipeli.”
”En puhuisi pyramidihuijauksesta”, tonttu piipitti. ”Korvatunturi-brändi harjoittaa ihan rehellistä verkostomarkkinointia…” ”Eli äiti ja isä laittavat tähän kiinni tuhottomasti omaa rahaa pääsemättä koskaan provikoille? Ja ho-ho-ho, suckers, Joulupukki vain nauraa matkalla pankkiin!”