Lauluyhtye Sulosointujen kauden huipennus oli vaarassa: joulukonserttipäivän aamuna tenori heräsi ääni käheänä.
Kun mikään muu ei auttanut, tenori haudutteli lopulta kaikkien flunssajuomien isoäidin. Mukissa oli rommia, hunajaa, sitruunaa, inkivääriä, chiliä, flunssalääkejauhetta, kurkkupastilleja, valkosipulinkynsi, kanelitanko ja hyppysellinen merisuolaa. Sitten hän meni kylpyhuoneeseen ja laittoi rentoutusäänitteen soimaan ja suihkun valumaan niin kuumaa vettä kuin mahdollista. Kylpyhuone täyttyi ihmelääkkeen hajusta, vesihöyrystä, meditaatiomusiikista, hyräilystä ja hiljaisista rukouksista, ensin korkeammille ja sitten matalammille tahoille. Hetken kuluttua asunnossa alkoi leijailla rikinkatku.
Illalla Oi jouluyön korkeat äänet kaikuivat tenorilta kuin Jussi Björlingiltä ikään. Yleisö ei onneksi haistanut ihmelääkkeen hajua – eikä huomannut laulajan silmien uutta demonisen punaista hohdetta.