”Taas minun lukulasini ovat karkuteillä!”
Vaari taputteli rintataskuaan ja kurkisti pöydällä olevan sanomalehden alle. Lopulta lasit löytyivät yllättäen eteisestä.
Iltasadun jälkeen vaari jätti lukulasit yöpöydälle. Lapset ryömivät peiton alle ja olivat nukkuvinaan, mutta pitivät karkailevia laseja salaa silmällä.
Saimi havahtui Kaapon kuiskaukseen.
”Katso!”
Silmälasit oikaisivat sankansa. Ne liukuivat varovasti pöydänjalkaa pitkin lattialle ja hiipivät hiljaa eteiseen. Ovensuusta kurkistaessaan lapset näkivät lasien kapuavan puhelinpöydälle ja livahtavan laatikkoon.
Laatikon perällä oli puhelinluettelopaperista rakennettu pesä, jossa piipitti pesue silmälasinpoikasia. Lukulasit sihisivät lapsille kiukkuisesti.
Saimi sulki laatikon.
”Kerrotaanko vaarille?”
”Se sanoisi, että nähtiin unta.”
”Mennään takaisin nukkumaan. Kyllä se huomaa, kun silmälasinpoikaset lähtevät pesästä.”
